Tällä kertaa olimme päättäneet kumpikin valita vain yhden "pakollisen" kohteen ja muuten ajautua rennosti sinne minne tie vie. Minä tosiaan halusin nähdä Evitan haudan ja sieltä matkamme jatkui Tapsan toiveeseen eli Japanilaiseen puutarhaan.
Koska halusimme nähdä paikallista elämää mahdollisimman paljon - kävelimme. Matkan varrella näimme mm. tällaisen häkkyrän.
Kyseessä on Floralis Generica-muistomerkki, joka muistuttaa kukkaa. Kukka on tehty ruostumattomasta teräksestä ja alumiinista. Se valmistui v.2002. Tämän 23 m korkean ja 18 tonnia painavan monumentin erikoisuus on se, että se sulkee terälehdet illalla ja avaa ne taas aamulla. Tämä symbolisoi toivoa ja uudestisyntymistä.
Seuraavaksi törmäsimme jälleen kerran rakkaisiin naapureihimme, tällä kertaa patsaan merkeissä.
Käsittääkseni kyseessä on ruotsalainen diplomaatti Raoul Gustaf Wallenberg. Hän on maailmankuulu hyväntekijä, joka 2. maailmansodan aikana Unkarissa pelasti tuhansia juutalaisia myöntämällä heille suojapassin ja pääsyn Ruotsiin. Lopulta venäläiset vangitsivat hänet ja ilmoittivat Wallenbergin kuolleen vankilassa v.1947. Asiasta ei ole kuitenkaan saatu virallista varmuutta.
Tämä sankari on saanut lukuisia kunnianosoituksia ja monumentteja ympäri maailmaa, joista tosiaan yhden löysimme Argentiinasta. Hänelle on myös perustettu v.1981 oma komitea, joka ylläpitää humanitaarisia ihanteita ja väkivallatonta rohkeutta. Komitea antaa vuosittain nimikkopalkinnon henkilöille, jotka ovat ansioituneet näissä tavoitteissa.
Eli yksikin ihminen voi vaikuttaa ja yhdenkin ihmisen teot olla mullistavia. Rakastan lukea tällaisia asioita, sillä mitä enemmän Wallenbergeja sitä parempi paikka maailmamme on elää. Itsekkyys pois ja ojennetaan käsi sitä tarvitsevalle.
Buenos Airesin autokanta kiinnosti miestäni. Tosin siellä oli hienojakin autoja, mutta näimme monta myös tämän merkkistä. Liekö joku kallis antiikkiversio?
Ja matka jatkui, kunnes näimme Japanilaisen puutarhan portin. Tapsa jonottaa meille lippuja.
Heti portin jälkeen tuli opastaulu, josta näki koko alueen ja tärkeimmät paikat. Me löydettiin myös kyltti, jossa kehotetaan olemaan pissaamatta nurmikolle (siis meidän portugalinkielen taidoilla käännettynä ;) Myöhemmin yhdistimme "pissan" puista tippuviin pisaroihin, joita tupsahteli päällemme joka paikassa.
Buenos Airesin japanilainen puutarha valmistui v.1967 Japanilais-Argentiinalaisen Kulttuurillisen Yhdistyksen toimesta. Se avattiin silloisen Japanin kruununprinssi Akihiton ja prinsessa Michikon valtiovierailun yhteydessä.
Se on loistava paikka rauhoittua suurkaupungin hälinästä ja nauttia uskomattoman hienosta luonnosta.
Karppilammen yli menee kaksi merkittävää siltaa: Jumalallinen Silta, joka symboloi ylitystä taivaaseen ja Lyhennetty Silta, johon on istutettu erilaisia, japanilaisia lääkeyrttejä.
Seuraavassa kuvassa on japanilainen rauhankello, joka tuotiin puistoon v.1998. Meinaan koko ajan kirjoittaa japanialainen. Meillä on ollut suuria vaikeuksia kaikkien kielien kanssa sen jälkeen kun aloitimme portugalinkielen kurssin. Eilen mieheni tokaisi illalla: "Pitää kuunnella tekstiä!" ja meillä kesti hetken, että tajusimme siinä olevan mitään outoa. Heh, voipa olla, että suomikin puhutaan miten sattuu kun täällä vielä vähän aikaa elellään.
"Samurai"-veistos.
"Kalamaan"-lippu
Karppilammen keskellä on saari, jossa kasvaa japanilaisten kansanperinteen mukaan ihmeparannukseen pystyviä yrttejä. Saari näkyy taustalla ja minä kökötän varjossa. Jännä ilma, kun mittari näytti vain 23 astetta ja se tuntui iholla kymmenen astetta lämpimämmältä.
Puutarha oli täynnä ihastuttavia kukkasia ja bonsai-puita. Puut olivat myös erittäin kalliita paikalliseen hintatasoon verrattuna. Minä varmaan saisin sellaisenkin tapettua viikossa. Minulla on monta kykyä, mutta tuo puutarhanhoito ei ole niistä yksi.
Alueelta löytyi myös japanilainen ravintola. Se oli vain niin täynnä, että jätimme menemättä sinne.
Buddhalaiseen puutarharakentamiseen kuuluvat massiiviset kivilyhdyt, joita on käytetty aina 500-luvulta j.Kr.
Isäni oli aikoinaan häämatkalla ollessamme Thaimaassa sanonut äidilleni, että "kohta se tytär höyrähtää buddhalaiseksi". Itse asiassa allekirjoitan monta asiaa heidän uskostaan.
Buddhalaisuuden keskeinen opetus on tehdä hyvää, välttää pahaa ja puhdistaa mielensä. Eikö tämä ole lähes kaikkien uskontojen tavoitteena? Uskonto perustuu syyn ja seurauksen ymmärtämiseen eli olemme itse vastuussa omasta tulevaisuudestamme. Uskon myös jälleensyntymään. No niin, taas opitte minusta jotakin uutta.
Jatketaanpas sitten matkaa puutarhassa. Näimme ihastuttavia vesiputouksia ja erilaisia lintuja.
Alla oleva kehikko on täynnä toiveita, johon pystyi ripustamaan pientä korvausta vastaan omansa.
Teenkin vielä kolmannen osion Argentiinan matkastamme. Viimeisen luettuasi tiedät minusta taas paljon enemmän.
Tchau!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti