Etukäteen Argentiina tarkoitti minulle viiniä, sisäfilettä, Evitaa ja tangoa. Nämä asiat kuuluvat toki tiukasti Buenos Airesin arkeen, mutta hämmästyin miten paljon muuta kaupungista löytyi. Kaupoissa puhuttiin englantia ja kauppoja oli todella paljon, koirien kakat jätettiin kaduille (Riossahan laki kieltää tämän), kerjäläisiä oli valtavasti ja vaikka mittari näytti lämpötilaksi "vain" 23 astetta - se tuntui iholla paljon kuumemmalta ja sai hien virtaamaan.
Tapsa oli valinnut hotellin loistopaikalta, aivan läheltä kaikkea. Ikkunastamme näkyi Buenos Airesin tärkein ja tunnetuin maamerkki - Obeliski.
Nähtävyys sijaitsee kahden pääväylän risteyksessä ja se rakennettiin kaupungin perustamisen 400-vuotis päivän muistoksi. Obeliskin ympäristöä on rakennettu määrätietoisesti viihde- ja vapaa-ajan keskukseksi. Esikuvana on New Yorkin Times Squere aukio.
Patsas valmistui v. 1936 ja sitä oli rakentamassa 157 työntekijää. Se on tehty betonista ja valkoisesta kivestä. Korkeutta kaikkiaan 67,5 m.
Ensi kosketuksen Evitaan sain Obeliskin takaa olevasta kerrostalosta. Siihen oli valokaapeleilla tehty valtavat Evitan kasvot.
Liikenne oli kaoottista, mutta onneksi olemme harjoitelleet tien ylittämistä Riossa. Autoja tulvi joka paikasta ja oli oltava tosi tarkkana, ettei jäänyt auton alle. Ihmettelimme pitkiä suojateitä, jotka menivät autotien poikki, mutta niissä ei ollut jalankulkijoille lainkaan valoja. Kunnes selvisi, että niitä käytetään silloin, kun poikkiliikenteellä on vihreä valo ja kääntyvät autot eivät pääse tulemaan ennenkuin valo muuttuu suoraan ajaville punaiseksi. Aika sekavasti selostettu, mutta sekavaa oli liikennekkin!
Arkkitehtuuri oli taidokasta ja mielenkiintoista. Välillä talot olivat niin kapeita, että ihmetyttää miten niissä pystyy asumaan. Tässä muutamia kaupunkikuvia.
Ihmettelin alussa, että mitä ihmeen pikku lappuja tolpat ja taulut ovat täynnä. Luulin niitä veikkauskupongeiksi, mutta tarkemmin tarkasteltuani - ne olivatkin tyttömainoksia. Seuraava kuva on kielletty alle 18-vuotiailta ;)
Argentiinan tunnetuin nainen on edelleen Eva Perón - Evita.
Hän syntyi v.1919 ja kuoli v.1952 kohtusyöpään vain 33-vuotiaana. María Eva Duarte de Perón oli Argentiinan presidentin Juan Perónin toinen vaimo ja hänen tärkeä taustavoimansa politiikassa.
Eva työskenteli B-luokan näyttelijättärenä ja mallina Juanin tavatessaan. Naimisiinmenon jälkeen hän kampanjoi voimakkaasti miehensä puolesta ja muisti korostaa omaa köyhää taustaansa. Hän loi Eva Perón-säätiön, jonka tavoitteena oli auttaa maan köyhiä.
Kuoleman jälkeen hänen ruumiinsa balsamoitiin ja se oli näytteillä aina v.1955 sotilasvallankaappaukseen asti, jolloin Juan Perón syöstiin vallasta. Tämän jälkeen Evitan ruumis lennätettiin Italiaan - Milanoon ja haudattiin väärennetyn nimikyltin alle. V.1971 hyvin säilynyt ruumis nostettiin haudasta ja lennätettiin vuorostaan Espanjaan. Juan Perón palasi v.1973 maanpaosta ja astui toiselle kaudelleen presidenttinä. Hän kuitenkin kuoli jo seuraavana vuonna. Evan ruumis palautettiin kotimaahan ja asetettiin lyhyeksi aikaa näytteille miehensä rinnalle Tämän jälkeen Evitan muumio pääsi vihdoinkin haudanlepoon Duarten perhehautaan La Recoletan hautausmaalle Buenos Airesiin.
Halusin tietenkin käydä Evitan haudalla, kun kerran samassa maassa oltiin. Mieheni oli aluksi vähän ajatusta vastaan, mutta perillä häneenkin teki vaikutuksen mahtavat hautamonumentit.
Seuraavassa kuvassa olen viemässä Evitan haudalle punaista ruusua.
Hautausmaan edustalle oli rakentunut iso markkinapaikka, jossa perheet viettivät vapaapäivää. Myytävää oli jälleen joka lähtöön. Ihastuttava mieheni osti minulle hopeiset peikkokorvakorut. Peikko tuntui olevan siellä aika hitti - ilmeisesti jonkun lastenohjelman takia. Alla kuva korviksistani.
Lopulta kylmä olut viilentämään helteessä. Eräs mies nappasi kadulta kengänkiillottajansa mukanaan ravintolaan ja kaveri jatkoi pokkana kiilloittamista. On täälläpäin maailmaa monta kertaa sormi suussa ja vain pyörittelee päätään ihmeissään.
Koska ehdimme viikonlopun aikana kokea ja nähdä älyttömän paljon erilaisia asioita, jaan tämän blogin kahtia. Kerron ensi kerralla mm. otsikkoon viitaten - miksi jäin itkemään Argentiinan takia.
Haleja kaikille ihanille lukijoilleni <3
Kommentoikaa, kyselkää ja kertokaa, jos on aiheita mistä haluatte tietää lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti