Luomisen tuskassaan hän jälleen kerran istui baarissa ties monenko kahvin juoneena ja tuijotti pöytäliinaa kyllästyneenä. Ei kuulunut säveliä päässä - ei vaikka kuinka yritti.
Korkojen kopina havahdutti hänet ja nostaessaan katseensa hän kohtasi nuoren, kauniin naisen ruskeat silmät. Jobim jähmettyi paikoilleen ja ennenkuin hän ehti sanoa sanaakaan, nainen oli kadonnut.
Heloisa Pinheiro kiiruhti kohti feiraa. Hän oli saanut äidiltään muutaman ryppyisen setelin ja niitä tiukasti kädessään puristaen hän jatkoi matkaansa kohti toria. Katukiveys oli hakattu auki ja Heloisan toisen kengän korko kolahti irtonaiseen kiveen saaden hänet melkein kaatumaan. Nostaessaan katseensa hän kohtasi miehen tuijottavat silmät. Suoristaessaan 173 cm:iä pitkän vartalonsa hän hymyili vienosti ja jatkoi matkaansa ostaakseen äidin Feijoadaan mustia papuja.
Siitä päivästä lähtien Tom istuskeli joka viikko baarissa ikkunapöydässä ja tuijotteli vähän väliä kadulle. Hän halusi hartaasti nähdä taas tuon nuoren naisen. Tytössä oli ollut jotakin niin kiehtovaa, ettei hän saanut toista mielestään. Uniinkin mokoma tunki tummine silmineen ja pitkine tukkineen. Turhaanpa istui, sillä naista ei näkynyt.
Heloisa oli luvannut äidille hakea pikku siskonsa päiväkodista. Päivä oli kuuma ja kostea. Heloisan otsalla juoksi hikinoro ja hän huokaisi siinä kävellessään. Reitti rannan kautta olisi hieman pidempi, mutta hän päätti valita sen kuitenkin. Rannalla tuuli yleensä aina ja vilvoitusta hän todellakin nyt tarvitsi. Päästyään Veloso-baarin kohdalle hän kuuli jonkun nousevan ylös niin nopeasti, että tuoli kolahti nurin lattialla. Vilkaistessaan olkansa yli hän näki tumman keski-ikäisen miehen huutavan hänelle jotakin. Mutta koska sisko piti hakea nyt heti eikä miehellä näyttänyt olevan kummempaa hätää - Heloisa heilautti tummaa tukkaansa ja kiihdytti vauhtiaan kohti Ipaneman kaunista rantaa.
Niin jäi Tom Jobim turhaan huutelemaan tyttösen perään. Äkkiä hän alkoi kuulla säveliä päässään ja näki satojen nuottien pyörivän ympyrää pöytäliinalla. Hän otti taskustaan kynän ja alkoi kirjoittamaan paperiseen pöytäliinaan. Laulu syntyi kuin itsestään.
Laulun nimeksi tuli "Garota de Ipanema" eli Ipaneman tyttö ja sen syntyvuosi oli 1962. Sanat kappaleeseen teki Vinicius de Moraes. Heloisa oli laulun teon aikaan 19-vuotias ja hän käväisi toisinaan myös Veloso-baarissa ostamassa tupakkaa äidilleen. Hän asui lähellä baaria Montenegro-kadulla ja hänen reittinsä kulki usein baarin vierestä.
Alla olevissa kuvissa on Heloisa laulun teon aikaan.
Laulusta tuli täydellinen menestys. Se voitti mm. vuoden parhaan levytyksen Grammy-palkinnon vuonna 1965. Useat artistit ympäri maailmaa levyttivät kappaleen. Suomessa laulun teki tutuksi Laila Kinnunen vuonna 1964.
Oma ehdoton suosikkini on Frank Sinatran ja Tom Jobimin laulama versio, jonka voit kuunnella tästä;
(jos linkki suostuu avautumaan ;)
(jos linkki suostuu avautumaan ;)
Nykyisin Veloso-baarin tilalla on "Garota de Ipanema"-ravintola, joka on turistien suosiossa. Ravintolan ulkoseinään on maalattu laulun nuotit. Paikan erikoisuutena on valurautainen paistotaso, jossa voit itse paistaa omat lihapalasi. Välillä rasva roiskuaa iloisesti naapuripöytiinkin, mutta täälläpäin maailmaa sekään ei haittaa.
Liekö kuuluisuus noussut Heloisan päähän vai kiinnostiko enemmän raha, mutta lopulta hänestä tuli myös Brasilian Playboyn playmate vuodelta 1987 ja uudestaan vuonna 2003, jolloin hänet kuvattiin yhdessä tyttärensä kanssa.
Tähän loppuun vähän tutumpi Ipaneman tyttö.
Aurinkoisia terveisiä Riosta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti